Höstlov

Höstlovet här i Finland varar endast två dagar. Förr i tiden fick barnen en hel vecka, men då var nog syftet mer att de skulle hjälpa till med att skörda potatis. Vårt sommarlov blev inte riktigt som vi hade tänkt oss och allt har varit lite huller om buller ända sedan min pappa dog. Nu bestämde vi oss för att vi faktiskt var värda något trevligt och bokade en resa till Tallinn. Jag har varit där många gånger förut, både privat och på jobb. Vi har gjort en hel del artiklar om olika delar av Estland och det är verkligen ett land som tilltalar mig. Jag funderar på att byta ut vår gamla favorit Åland mot Tallinn då det är väldigt mycket mer prisvärt. På fredagen tog vi färjan från Helsingfors till Tallinn, satt på ett café och undrade lite varför alla finländare ska bli så berusade redan på vägen. Vissa som absolut inte kunde sjunga valde att ställa upp på karaoke också. Vi var framme i Tallinn klockan 22 och gick till hotellet. På lördag morgon åt vi frukost och tog sedan spårvagnen till Kadriorg en mycket vacker park med ett slott som numera är ett museum. Vi vandrade runt i museet och roades lite av en sovjetisk kvarleva, det fanns en ”vakttant” i nästan varje rum. Vi tog långa promenader i parken och gick sedan förbi informationshuset där vi fick fantastisk service, damen kom utanför och berättade precis vilka restauranger som låg omkring. Vi valde Gourmet Coffee, där jag åt ”Madalal temperatuuril küpsenud Hiiumaa lamba tagatükk”, lamm från Dagö som jag också har varit på. Mannen tog dagens fisk och barnen risotto, jag hade gett alla en viss summa pengar som de fick köpa mat för. Barnen valde naturligtvis ett billigare alternativ. Kadriorg är en populär och rik stadsdel, kunderna på caféet bar väldigt dyra kläder och maten var dyrare än annorstädes men gott ändå. Fin och lugn kvarter. Huset rågbröd ”Ainiki” var fenomenal.

Efter lunchen tog vi en promenad tillbaks till stan och tog sedan en buss till Rocca al Mare, Tallinns största shoppingcenter. Egentligen var det helt dumt att åka dit, jag är inte mycket för shopping överhuvudtaget. Men det var lite roligt att titta på vad engelska Marks & Spencer och Debenhams hade att erbjuda, de finns ju inte här. Och dottern hittade en finfin randig klänning för halva priset. Efter att ha fikat (de verkar tycka om att äta tårta i Estland) tog vi bussen tillbaks till stan och fick åter igen bra service på hotellet. Den vänliga praktikanten bokade bord åt oss på den ryska restaurangen Babulja. Vi beställde zakuska och biff tartar till förrätt och saschlik och kebab till huvudrätt. Zakuskan innehöll hummus med granatäpplen, sillröra, leverpastej, fermenterade morrötter, fyllda zucchiniskivor, surkål, grillad bröd och en tomat fylld av wagame. Väldigt gott allting. Huvudrätterna var inte spett utan kotletter och extremt mättande. Sonen suckade efteråt att ”mamma, när jag rapar så är det 100 % vitlök”. Vi tog en kort promenad i gamla stan för att smälta maten lite bättre men vågade inte gå i många smågränder då det var mörkt och vi var osäkra på om vi skulle gå vilse.

På söndag vaknade vi relativt tidigt, åt och njöt av hotellfrukosten och gick sedan till KGB-museum på Viruhotellet. Rundan startade klockan 11 och den var oerhört intressant. Under sovjettiden fanns det officiellt 22 våningar på hotellet även om alla kunde se att det fanns en våning till, den våningen tillhörde alltså KGB och ingen annan. De där tanterna var placerade även här, det fanns en tant på varje våning och deras uppgift var att hålla koll på hotellgästerna. Det var ett eftertraktad jobb då de ofta fick gåvor och pengar av gästerna. Guiden berättade även om finländare som gav strumpbyxor, plastkassar och diverse reklampennor. Det minns jag även själv.

Efter guidningen gick vi till gamla stan för lite sight seeing på alla fina utsiktsplatser och gick även in i den ortodoxa Alexander Nevskijkatedralen där vi tände var sitt ljus för min pappa. Vi hade gått över 20 kilometer på lördagen så nu tog vi det lite lugnt och valde att äta sen lunch på ytterligare en rysk restaurang, Troika. Jag valde blinis, min man åt någon typ av gryta med brödlock på och barnen valde pelmenis, som innehöl väldigt mycket vitlök. Vi hade planerat att ta med sushi till båten men när vi frågade inne på restaurangen så hade det tagit på tok för lång tid att få det med. Vi promenerade ner till hamnen och till en överfull båt, vi hittade inga sittplatser någonstans och bänkade oss ute på däcket istället. Efter en stund gick vi in igen och träffade en bekant familj som hade lyckats hitta bord. Vi hittade extrastolar och hade en trevlig väg hem, det tog bara två timmar. Fast sedan återstod ju bilresan till Åbo, och den blev längre än planerad då vi körde vilse.

Autumn holiday

Autumn holiday in Finland lasts only for two days. In the past, kids got a whole week off, but it was probably more because they were thought to help to harvest the potatoes. Our summer holiday was not quite as we had planned and everything has been a little helter-skelter ever since my dad died. Now we decided that we are actually worth something nice and booked a trip to Tallinn. I have been there many times before, both privately and on the job. We have done a lot of articles on different parts of Estonia and it really is a country that appeals to me. I’m looking to replace our old favourite Åland with Tallinn as it is very much more affordable. On Friday we took the ferry from Helsinki to Tallinn, sat in a cafe and wondered why some Finns will be so drunk while on the road (well, on the ferry). Some people who absolutely could not sing chose to sing karaoke as well. We arrived in Tallinn at 22 pm and walked to the hotel. On Saturday morning we had breakfast and then took the tram to Kadriorg, a very beautiful park with a castle that is now a museum. We wandered around the museum and were a bit amused by a Soviet relic, there was a ”guard Aunt” in almost every room. We took long walks in the park and then walked past the informationhouse where we received amazing service, the lady came outside and told us exactly what restaurants were around. We chose Gourmet Coffee, where I chose ”Madalal temperatuuril küpsenud Hiiumaa Lamba tagatükk”, lamb from the island of Hiiumaa, which I also have been to. My husband took the day’s fish and kids took risotto, I had given everyone a certain amount of money for food. The children of course chose a cheaper alternative. Kadriorg is a popular and rich neighborhood, customers at the cafe had very expensive clothes and the food was more expensive than elsewhere, but good nonetheless. Nice and quiet neighborhood. Their dark bread ”Ainiki” was outstanding.

After lunch we took a walk back to town and then took a bus to Rocca al Mare, Tallinn’s largest shopping center. Actually, it was completely stupid to go there, I’m not much for shopping at all. But it was kind of funny to watch what English Marks & Spencer and Debenhams had to offer, those stores are not in Finland. And our daughter found a nice striped dress for half the price. After coffee break (they seem to like to eat cake in Estonia), we took the bus back to town and again got good service at the hotel. The friendly trainee booked a table for us at the Russian restaurant Babulja. We ordered zakuska and steak tartar for an appetizer and shashlik and kebab for main course. Zakuska contained hummus with pomegranates, herring, liver paste, fermented carrots, stuffed zucchini slices, sauerkraut, grilled bread and a tomato filled with wagame. Everything was tasty. The main courses were not skewers but chops but extremely juicy and good. Our son sighed afterwards that ”Mom, when I burp it is 100% garlic”. We took a short walk in the old town to digest the dinne a little better but did not dare go in many alleyways as it was dark and we were unsure whether we would get lost.

On Sunday we woke up relatively early, ate and enjoyed the hotel breakfast and then went to the KGB museum at Viruhotel. The round started at 11 and it was extremely interesting. In Soviet times, there were officially 22 floors in the hotel even though everyone could see that there was another floor, the floor belonged to the KGB and nobody else. Ladyguards were placed here too, there was a lady on each floor, and their job was to keep track of the guests. It was a coveted job because they often received gifts and money from the guests. The guide told us that Finns often gave pantyhoses, plastic bags and various promotional pens. I actually remember it.

After the tour we went to the old town for some sight seeing at all the fine vantage points and even to the Orthodox Alexander Nevsky Cathedral where we all lit a candle for my dad. We had walked over 20 kilometers on Saturday, so we chose to take it easy and landed to eat late lunch at another Russian restaurant, Troika. I chose blinis, my husband ate some kind of stew with bread lid on and the children chose pelmenis, again with plenty of garlic. We had planned to bring sushi to the boat but when we asked inside the restaurant it would have taken far too long to get it. We walked down to the port and to an overcrowded boat, we found no seats anywhere and had to sit outside on the deck instead. After a while, we went back in and met a familiar family who had managed to find a table. We found extra chairs and had a nice way home, it took only two hours. But then we needed to drive to Turku as well and as we managed to get lost on the way, it took longer than planned.

Syysloma

Syysloma Suomessa on vain kahden päivän pituinen. Ennen vanhaan lapset saivat koko viikon vapaaksi, mutta silloin tarkoituksena taisi olla se, että he auttaisivat nostamaan perunoita. Meidän kesälomamme ei mennyt ihan niin kuin me olimme ajatelleet ja kaikki on muutenkin ollut aika sekaisin isäni kuoleman jälkeen. Nyt päätimme, että teemme vihdoinkin jotakin mukavaa ja varasimme matkan Tallinnaan. Olen ollut siellä monta kertaa aiemmin, sekä omilla matkoillani että työmatkoilla. Olemme kirjoittaneet paljon juttuja eri puolilta Viroa, ja olen kovasti tykästynyt maahan. Ajattelinkin itse asiassa korvata vanhan suosikkimme eli Ahvenanmaan Virolla, Virossa hinta-laatusuhde on enemmän kuin kohdallaan. Lähdimme perjantaina lautalla Helsingistä Tallinnaan, istuimme kahvilassa ja ihmettelimme, miksi jotkut suomalaiset haluavat olla humalassa jo menomatkalla. Täysin laulutaidottomat ihmiset innostuivat vielä osallistumaan karaokeen, kaameaa. Saavuimme Tallinnaan klo 22 ja kävelimme hotelliin. Lauantaiaamuna nautimme ensin aamiaista ja otimme sitten raitiovaunun Kadriorgin kauniisen puistoon, jossa on myös nykyään museona toimiva linna. Vaeltelimme ensin museossa olimme hieman huvittuineita neuvostoajan jäänteistä eli ”vahtitädeistä”, joita oli täälläkin riittänyt joka huoneeseen. Teimme pitkiä kävelyretkiä puistossa ja sitten kävelimme matkailuneuvonna ohi ja saimme sieltä loistvaa palvelua. Toimistossa töissä ollut nainen tuli ulos asti ja kertoi meille minkälaisia ravintoloita lähellä oli. Valitsimme Gourmet Coffeen, jossa söin ”Madalal temperatuuril küpsenud Hiidenmaan Lamba tagatükk”, eli Hiidenmaan lammasta. Mieheni otti päivän kalan ja lapset risottoa, koska olin antanut kaikille tietty määrän ruokarahaa ja he tietenkin valitsivat halvimman vaihtoehdon. Kadriorg on suosittu ja parempiosaisten kaupunginosa, kahvilan asiakkailla oli erittäin kalliita vaatteita ja ruoka oli kalliimpaa kuin muualla, mutta kuitenkin hyvää. Mukava ja rauhallinen ympäristö. Talon oma leipä Ainiki oli myös erinomaista.

Lounaan jälkeen kävelimme takaisin kaupunkiin ja otimme sitten bussin Rocca al Mareen, Tallinnan suurimpaan kauppakeskukseen. Oikeastaan se oli ihan tyhmää, kukaan meistä ei ole mikään shoppailufanaatikko. Oli kuitenkin tavallaan hauskaa katsella mitä englantilaisilla Marks & Spencerillä ja Debenhamsilla oli tarjota, ne ketjuthan eivät ole täällä. Ja Emma löysi kivan raidallisen kesämekon puoleen hintaan. Kahvitauon jälkeen (syövätkö kaikki täällä Virossa kakkua ?) otimme bussin takaisin kaupunkiin ja saimme taas hyvää palvelua hotellissa. Ystävällinen harjoittelija varasi meille pöydän venäläiseen Babulja -ravintolaan. Tilasimme alkupaloiksi zakuskaa ja karitsatartaria ja saslikia ja kebabia pääruoaksi. Zakuskoissa oli hummusta ja granaattiomenaa, sillitahnaa, maksapasteijaa, fermentoituja porkkanoita, täytettyjä kesäkurpitsan viipaleita, hapankaalia, grillattua leipää ja wagamella täytetyn tomaatin. Kaikki olivat hyvänmakuisia. Pääruoat eivät olleetkaan grillivartaita vaan kyljyksiä, mutta maukkaita sellaisia. Poika huokasi jälkeenpäin, että ”äiti, kun röyhtäisen niin se on on 100% valkosipulia”. Teimme vielä lyhyen kävelylenkin vanhassakaupungissa, että ruoka sulaisi paremmin, mutta emme uskaltaneet kovin kauaksi kujille, oli jo pimeää ja pelkäsimme eksyvämme.

Sunnuntaina heräsimme suhteellisen aikaisin, nautimme hotelliaamiaisesta ja sitten menimme KGB -museon Viruhotellissa. Kierros alkoi 11 ja oli erittäin mielenkiintoinen. Neuvostoaikana hotellissa oli virallisesti 22 kerrosta vaikka kaikki näkivät, että siinä oli vielä yksi kerros, joka kuului KGB :lle. Täälläkin joka kerrokseen laitettiin nainen kerrosvartijaksi, heidän tehtävänään oli seurata vieraita. Työ oli haluttua, vartijat saivat usein rahaa ja lahjoja hotellissa asuvilta ulkomaalaisilta vierailta. Opas kertoi meille, että suomalaiset toivat tänne sukkahousuja, muovipusseja ja mainoskyniä. Muistan nuo ajat myös itse.

Kierroksen jälkeen menimme vanhan kaupungin näköalapaikoille ja kävimme ortodoksinen Aleksanteri Nevskin katedraalissa sytyttämässä kynttilät isälleni. Olimme kävelleet yli 20 kilometriä lauantaina, joten otimme vähän rauhallisemmin ja päätimme syödä myöhäisen lounaan toisessa venäläisravintolassa eli Troikassa. Valitsin blinit, mieheni söi jonkinlaisen leivällä päällystetyn muhennoksen lapset valitsivat pelmenit, joissa oli reilusti valkosipulia. Olimme ajatelleet ostavamme sushia mukaan laivalle, mutta kun olimme tilaamassa olisi kestänyt ihan liian kauan saada se mukaamme (tunnin !). Kävelimme alas satamaan ja ahtauduimme laivaan, emme löytäneet mistään istumapaikkoja ja päädyimme kannelle. Hetken kuluttua palasimme sisään ja tapasimme tutun perheen, joka oli onnistunut saamaan pöydän. Löysimme lisää tuoleja ja paluumatka meni nopeasti, se kesti vain kaksi tuntia. Pitihän meidän toki ajaa vielä Turkuun ja sekin kesti kauemmin kuin olimme ajatelleet, koska onnistuimme eksymään matkalla.