Hoisinkyckling

Ingenting i den här världen är att betraktas som normalt längre. Det verkar bli bara värre och värre på i stort sett alla kontinenter. Jag orkar inte ens tänka på hur det kommer att se ur under året med den där mannen och hans adjutanter som alla är lika konstiga i färgen. Hela året 2017 kommer att gå i tecken på någon typ av visuell katastrof. Vad gör man då när man inte längre vet vad man ska göra och hur man ska agera ? Då flyr man till comfort food, mat som värmer och skänker glädje. Jag har snöat in mig på koreansk mat på grund av en liten ask gochujang som verkar räcka i all evighet. Jag hann laga bulgogi också men hittade inte Ssamjang i butiken. Nu fick jag också åka till en annan butik för att hitta Hoisin. Pak choi kan man ta och glömma, det har jag då aldrig sett i de finska butikerna. Men det gick bra med kinakål istället. Receptet är Jennie Walldéns som vanligt. Såsen ger verkligen jättebra smak till den här rätten, det fanns tillräckligt med sting i den för att ge värme i vinterkylan. I och för sig verkar det vara en ganska så mild vinter hittills, bara några få minusgrader och väldigt lite snö hittills. Vi hade ju faktiskt plus tio grader på nyårsafton men de har lovat kallare väder nu och dessutom mer snö.

1 msk soja
2 tsk sesamolja
1-3 msk gochujang
1 dl hoisinsås

600 g kyckling
olja

en bit ingefära
3 vitlöksklyftor
1 kinakål
1 rödlök
150 g sockerärter
2 msk rostade sesamfrön

Blanda ihop soja, sesamolja, gochujang och hoisinsås. Vi tog två matskedar gochujang och det blev precis lagom starkt, tre hade varit för mycket. Skär kycklingen i lämpliga munsbitar och stek den i olja. Finhacka ingefära och vitlök, skär rödlöken i skivor. Skär kinakålen i mindre bitar. Fräs ingefära, vitlök och rödlök i lite olja, tillsätt kinakålen och stek tills det är mjukt. Tillsätt kycklingen och sockerärterna. Sätt allt på en serveringsfat och häll såsen över. Dekorera med rostade sesamfrön. Glöm inte att koka jasminris till kycklingen.

Hoisin chicken

Nothing in this world is to be considered as normal anymore. It seems to be getting worse and worse on almost all continents. I can not even think of how this year with this man and his adjutants, all equally strange in color, will look like. The whole year 2017 will go in sign of some kind of a visual disaster, that is for sure. What do you do when you no longer know what to do and how to act ? It is always best to flee to comfort food, cook something that is warm and joyful. I have been cooking a lot of Korean food because of a small box gochujang that we have and seems to last for ages. I managed to cook bulgogi too but did not find any Ssamjang in the store. Now, I also had to go to another store to find Hoisin. Pak choi one can take and forget, I have never seen it in Finnish stores. But it worked well with Chinese cabbage instead. The recipe is Jennie Walldéns as usual. The sauce really gives great flavor to this dish, there was enough power in it to provide heat in the winter chill. It has been a fairly mild winter so far, only a few degrees below zero and very little snow so far. We actually had plus ten degrees on New Year´s Eve but now it is getting colder and we will even get more snow.

1 tablespoon soy sauce
2 tsp sesame oil
1-3 tbsp gochujang
1 dl hoisin sauce

600g chicken fillet
oil

a piece of ginger
3 cloves of garlic
1 Chinese cabbage
1 red onion
150 g sugar peas
2 tablespoons roasted sesame seeds

Mix together the soy sauce, sesame oil, hoisin sauce and gochujang. We took two tablespoons gochujang and it was just strong enough, three tablespoons would have been too much. Cut the chicken into suitable pieces and fry it in oil. Mince the ginger and garlic, slice the onion. Cut the cabbage into small pieces. Fry the ginger, garlic and red onion in a little oil, add the cabbage and fry until soft. Add the chicken and sugar peas. Put everything on a serving plate and pour the sauce over. Decorate with roasted sesame seeds. Do not forget to cook jasmine rice, it goes well with the chicken.

Hoisinkanaa

Mikään tässä maailmassa ei ole enää normaalia. Tilanne näyttää huononevan nopeasti lähes kaikilla mantereilla. En uskalla edes ajatella mitä tämä vuosi tuo tullessaan kun vallassa on yksi oudon näköinen mies ja yhtä lailla hänen oudon väriset avustajansa. Koko tämä vuosi tulee menemään jonkinlaisen visuaalisen katastrofin merkeissä. Mitä tehdä, kun ei enää tiedä mitä tehdä ja miten toimia? Minä laitan ruokaa, joka lämmittää ja ilahduttaa. Viime aikoina olen tehnyt paljon korealaista ruokaa, lähinnä siksi, että jääkaapissa nököttää purkki gochujangia, joka ei tunnu koskaan loppuvan. Tein tässä välissä myös bulgogia, mutta ainakaan turkulaisista kaupoista eu saa Ssamjangia. Tälläkin kertaa piti käydä kahdessa kaupassa ennen kuin löysin purkin hoisinia. Paksoin voi unohtaa samantien, en ole koskaan nähnyt sitä suomalaisissa kaupoissa. Käytin kiinankaalia, toimi ihan suhteellisen hyvin. Resepti on taas Jennie Walldénin. Kastike antaa tälle ruoalle todella paljon makua ja juuri sopivasti tulisuutta. Tähän mennessähän meillä on ollut aika leuto talvi – uutena vuotena plus kymmenen astetta – mutta nyt luvataan paukkupakkasia ja itse asiassa lisää luntakin.

1 rkl soijakastiketta
2 tl seesamiöljyä
1-3 rkl gochujangia
1 dl hoisinkastiketta

600g kanafileitä
öljyä

pala inkivääriä
3 valkosipulinkynttä
1 kiinankaali
1 punasipuli
150 g sokeriherneitä
2 ruokalusikallista paahdettuja seesaminsiemeniä

Sekoita soijakastike, seesamiöljy, hoisinkastike ja gochujang. Me otimme kaksi ruokalusikallista gochujangia ja se oli juuri sopivasti, kolme olisi ollut liikaa. Leikkaa kana sopiviksi paloiksi ja paista se öljyssä. Hienonna inkivääri ja valkosipuli, leikkaa sipulit viipaleiksi. Leikkaa kiinankaali pieniksi paloiksi. Paista inkivääri, valkosipuli ja punasipuli öljyssä, lisää kiinankaali ja paista pehmeiksi. Lisää kana ja sokeriherneet. Laita ruoka tarjoiluastiaan ja kaada kastike päälle. Koristele paahdetuilla seesaminsiemenillä. Jasmiiniriisi on hyvä lisuke.